torstai 28. maaliskuuta 2013

Monikulttuurisuutta


Kielenopetus kuvastaa aina mitä parhaiten paikallista kulttuuria.
Hongkongilaiset ovat kaikki siirtolaisten jälkeläisiä. Suurin osa on tullut Manner-Kiinan puolelta, mutta monilla on taustallaan brittikolonialistisen maailman monikulttuurinen sekoitus. Oman osansa hongkongilaisuuteen tuo jatkuva muuttoliike. Monet hongkongilaiset asuvat tällä hetkellä Hongkongin ulkopuolella ja yhtä useat tämän hetken hongkongilaiset ovat viettäneet suurimman osan elämästään jossain aivan muualla. Tämä kulttuurinen moninaisuus tulee vastaan niin kaduilla kuin kantonia opiskellessakin.
Olemme opiskelleet kohta viikon erilaisia taustan kuvaamiseen käytettäviä lausekokonaisuuksia: Olen kiinalaista alkuperää, mutta minulla on Amerikan kansalaisuus, Olen ranskanturkkilainen, Isänisäni on korealainen, mutta asun Hongkongissa ja kotikieleni on englanti.

On harhaista olettaa, että perus- "Minä olen Suomesta" riittäisi tänä päivänä. Toivon mukaan monikulttuurisuus näkyy myös suomenopetuksessa.
Lähdin mielessäni miettimään, kuinka suomenkielenopetuksessa voisi näkyä maamme monikulttuurisuus. Havaitsin, että suomenkielestä saa hirvittävän monta hyvää esimerkkilausetta kuvaamaan kulttuurimme tämän hetkistä monimuotoisuutta. "Olen suomenvenäläinen, minun pitää näyttää kelakortti, että saan ruoka-apua suomalaisilta kristityiltä. "Olen suomensomali, meitä on Suomessa paljon, mutta kukaan täällä ei ole kiinnostunut siitä, mitä Somaliassa tapahtuu." "Olen suomensaamelainen, olemme olleet täällä aina, mutta valtakunnan televisiossa on tällä hetkellä ensimmäinen minun kieliseni viihdeohjelma." Tai ihan vain yleislauseena voisi opettaa "Suomalaista monikulttuurisuutta on se, että rasistisen mielipiteen saa sanoa ääneen."

Kantonista on sanottava, että täällä ollaan kyllä small talk viety aivan uuteen ulottuvuuteen. Perustervehdyksenä voi sanoa toteamuksenomaisen kysymyksen. Esim. jos tapaat tuttavan hississä on täysin luontevaa aloittaa keskustelu sanomalla: Olet hississä? Tai jos näkee kaverin kaupassa maitohyllyllä aloitetaan keskustelu sanomalla: Maitoa siis ostat? Minusta tässä on jotain perisavolaista: keskustelunaloitus, joka ei kerro keskustelun aloittajasta mitään, mutta pakottaa vastaajan puhumaan itsestään.

Seuraavaksi kehitän savolaisen ja kantonilaisen kulttuurin välille jonkun luontevan vuosituhantisen kulttuurisillan....

Tao tao,
Antti

2 kommenttia:

  1. Hih, jään jännityksellä odottamaan jatkoa tähän small talkiin. "Niin, entäs itse?"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luontevasti kerrotaan, että kaakaota aion tehdä ja siksi maitoa ostan ja kuinkas teillä?
      Itse vastaisin: Kyllä Sherlock.

      Poista