Hong Kong on lähtökohtaisesti hyvinkin ruma kaupunki. Arkkitehtuurillista kauneutta etsivän on parempi olla tulematta. Vuosia superestetisoidussa Pietarissa asuneena tämän kaupungin esteettinen tyhjiö tuntuu välillä melkoisena paineena keuhkoissa.
On kuitenkin hyvä muistaa, että syy ei ole paikallisten kiinalaisten vaan suurten pankkien ja muiden liikelaitoisten. Tämä kaupunki on hyvä esimerkki siitä, miten hirveän rumalta maailma näyttäisi jos yritykset saisivat päättää kaupunkien ulkonäön.
Tänään matkustin katsomaan hiukan henkisempää maisemaa:
Vuoren rinteellä on Buddhan hyvä olla.
Tai 13000 tuhannen.
Mutta hirveä kiipeäminen sinne oli.
Matkalla oli tyyppi jos toinen
Tämänhän me kaikki tunnistamme:
Olipa kerran elämä -sarjan bakteeri!
Hää vetäs pupun päähän.
Kaikilla Buddhilla ei ole niin auvoista.
Uusi tulkinta Huudosta:
Ehkä hän huutaakin nirvanan valoa.
Vuorireissun jälkeen istuttiin lammen rannalla lepuuttamassa jalkoja.
Ja katsottiin kaloja.
Tao tao,
Antti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti