Koska jokainen nasaaliäänellä puhuva punavuorelainen (ent. pihtiputaalainen) voi perustaa muotiblogin ja olla alan asiantuntija. Niin voin minäkin. Tässä on alle sadan metrin säteellä mun himasta olevia kauppoja, kylläkin vaan muutama.
Imekää tuosta:
Herranveri täällä on porukalla rahaa. Siis joillain on. Hirveät kassit pullollaan kauppojen väliä tallustivat. Ja siis kyseessä ei todellakaan ole mitään pieniä putiikkeja vaan monikerroksisia haute couture liikkeitä.
Kävin sivukujalla ostamassa itselleni kahden euron shamppoon.
Minäkin.
Eniten nauratti tämä valtavan tavaralon Guccin liikkeen edessä oleva Shop for more -kyltti. Täällä ollaan niiiin paljon pidemmällä pikkusievää länsimaista Cos I'm worth it -vikinää.
Koska huomasin kuluttavani päiväni siellä, missä rikkaat ja vaatteet viihtyvät, kävin ostamassa Homme Arena +:n syys-talvi 2012-13 numeron ja istuin Versacen liikkeen edessä olevaan Starbucksiin valtaisan latten kanssa esittämään muodikkaan tylsistynyttä lehdenselaajaa. Koska en päiviin ole juonut muuta kuin vihreää teetä niin se oli sitten alta kymmenessä minuutissa tärinät ja juoksun kanssa vessaan. Kahvi ja vatsani...
Mutta Homme A+:aani ostaessa huomasin, että huippumuotikauppakeskuksen kirjakaupan valtavalla design-kirjaosastolla olivat pohjoismaat hyvin edustettuna. Aiheesta oli paljon kirjoja.
Kylläkin jonkun turhan tanskalaisen Dorothean skandinaavimuotia käsittelevässä kirjassa oli Suomesta nostettu laiskasti esiin vain Ivana Helsinki ja Marimekko.
Tietenkin samalla muistin kaivaa reppuni sivutaskusta Ivanan piloille pimppaaman Vitalis-purkin. Miksi eivät asiat saa olla sellaisia kuin ne on? Mutta aika tavaran kaupihtoo sano mummoni: purkin kannen reunaa kiertää tikkukirjaimin I V A N A H E L S I N K I, nyt ylpeänä näyttävästi sormissani purkkia pyörittelin.
Tämän jälkeen hiplustelin kiinalaisen Chi Zhangin vaatteita ja olin jopa halukas ostamaan jotkut epämuotohousut ja useammankin takin. Mutta pelastauduin ostopäätökseltä vain törmätäkseni paikallisen, mikäli oikein ymmärsin, hiusmuotoilutuotesuunnittelijakuuluisuuden Annie Woon tekemään/teetättämään valtaisaan hiusinstallaatiokokonaisuuteen.
Made in Hong Kong:
Teos jatkui myös kauppakeskuksen ulkopuolella metsikkönä, jonka jokainen kukka loistaa auringon laskettua vaaleanpunaista valoa. Tietty.
Täältä, missä kaikki on mahdollista,
Antti
Imekää tuosta:
Herranveri täällä on porukalla rahaa. Siis joillain on. Hirveät kassit pullollaan kauppojen väliä tallustivat. Ja siis kyseessä ei todellakaan ole mitään pieniä putiikkeja vaan monikerroksisia haute couture liikkeitä.
Kävin sivukujalla ostamassa itselleni kahden euron shamppoon.
Minäkin.
Eniten nauratti tämä valtavan tavaralon Guccin liikkeen edessä oleva Shop for more -kyltti. Täällä ollaan niiiin paljon pidemmällä pikkusievää länsimaista Cos I'm worth it -vikinää.
Koska huomasin kuluttavani päiväni siellä, missä rikkaat ja vaatteet viihtyvät, kävin ostamassa Homme Arena +:n syys-talvi 2012-13 numeron ja istuin Versacen liikkeen edessä olevaan Starbucksiin valtaisan latten kanssa esittämään muodikkaan tylsistynyttä lehdenselaajaa. Koska en päiviin ole juonut muuta kuin vihreää teetä niin se oli sitten alta kymmenessä minuutissa tärinät ja juoksun kanssa vessaan. Kahvi ja vatsani...
Mutta Homme A+:aani ostaessa huomasin, että huippumuotikauppakeskuksen kirjakaupan valtavalla design-kirjaosastolla olivat pohjoismaat hyvin edustettuna. Aiheesta oli paljon kirjoja.
Kylläkin jonkun turhan tanskalaisen Dorothean skandinaavimuotia käsittelevässä kirjassa oli Suomesta nostettu laiskasti esiin vain Ivana Helsinki ja Marimekko.
Tietenkin samalla muistin kaivaa reppuni sivutaskusta Ivanan piloille pimppaaman Vitalis-purkin. Miksi eivät asiat saa olla sellaisia kuin ne on? Mutta aika tavaran kaupihtoo sano mummoni: purkin kannen reunaa kiertää tikkukirjaimin I V A N A H E L S I N K I, nyt ylpeänä näyttävästi sormissani purkkia pyörittelin.
Tämän jälkeen hiplustelin kiinalaisen Chi Zhangin vaatteita ja olin jopa halukas ostamaan jotkut epämuotohousut ja useammankin takin. Mutta pelastauduin ostopäätökseltä vain törmätäkseni paikallisen, mikäli oikein ymmärsin, hiusmuotoilutuotesuunnittelijakuuluisuuden Annie Woon tekemään/teetättämään valtaisaan hiusinstallaatiokokonaisuuteen.
Made in Hong Kong:
Teos jatkui myös kauppakeskuksen ulkopuolella metsikkönä, jonka jokainen kukka loistaa auringon laskettua vaaleanpunaista valoa. Tietty.
Täältä, missä kaikki on mahdollista,
Antti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti